Kuvateksti: Toivon Kuulossa Audionomina työskentelevä Juha-Matti Annala esittelee nykyteknologialla varustettuja kuulokojeita. Kuulokoje säädetään langattomasti Bluetoothin avulla esimerkiksi puhelimen sovelluksella. Tällä hetkellä kuulokojeeseen on mahdollista tehdä hienosäätöä myös etäyhteydellä, jos asiakas ei halua tulla paikan päälle. Säätö etäyhteydellä edellyttää, että alkusäätö on tehty liikkeessä.
Kuulontutkimuksen ja -kuntoutuksen erikoisliikkeen Toivon Kuulon asiakastyytyväisyyskyselyssä selvisi, että suurin osa kuulonalenemasta kärsivistä koki kuulokojeen parantavan elämänlaatua huomattavasti. Kuulolaitteiden tekniikka on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti, ja kuulolaitteet ovat nykyään paljon aikaisempaa miellyttävämpiä käyttää. Aivan aluksi kirkkaampi kuulo voi tuntua kuitenkin oudolta. ”Moni on jo tottunut huonokuuloisen äänimaailmaan, joten kun laitetaan lisää ääntä, se voi tuntua alkuun epämiellyttävältä. Kuulolaitteeseen totuttelu ei ole aina helppoa, mutta mitä paremmat laitteet, sitä helpompi on tottua”, Toivon Kuulon yrittäjä Sari Toivanen kertoo.
Sari Toivanen haluaa rohkaista hakemaan kuulonalenemaan apua ajoissa. Toivon Kuuloon on mahdollista varata aika kuulotutkimukseen jopa samalle päivälle. Yli 95 prosenttia Toivon Kuulon asiakkaista pitää liikkeen asiakaspalvelua ystävällisenä. Lähes jokaisen mielestä palvelussa korostuu asiantuntijuus ja hoitoon pääsy on nopeaa ja joustavaa.
Teknologia on mahdollistanut esimerkiksi kuulolaitteiden yhdistämisen televisioon, radioon ja puhelimeen: kuulokojeella voi siis esimerkiksi puhua puheluita tai kuunnella radiota. Tärkeintä kuulolaitteessa on hyvä äänenlaatu ja käyttömukavuus. Vanhemmat mallit saattavat esimerkiksi vinkua korvissa. ”Meillä on paljon asiakkaita, jotka eivät ole olleet tyytyväisiä julkiselta puolelta saamaansa kuulolaitteeseen ja epämiellyttävä kuulolaite ei ole ollut lainkaan käytössä, joten on tullut tarve hommata uusi ja parempi kuulolaite”, Toivanen sanoo.
Huono kuulo edistää muistisairautta
Tutkimusten mukaan hoitamaton kuulonalenema voi lisätä riskiä sosiaaliseen eristäytymiseen ja masennukseen sekä huonoon tasapainoon ja kaatumisonnettomuuksiin. Moni välttää sosiaalisia tapahtumia, koska toimintakyky haastavissa kuunteluympäristöissä on heikentynyt.
Hoitamaton kuulonalenema lisää myös moninkertaisesti dementiariskiä. Lisääntynyt henkinen kuormittavuus, ärsykkeiden puute ja aivojen uudelleenjärjestäytyminen vaikuttavat kykyyn muistaa, oppia, keskittyä ja tehdä päätöksiä. ”Aivot ikään kuin taantuvat, kun ne eivät saa puheärsytystä. Kuulokojetta on hyvä pitää, jotta aivojen hermoradat pysyvät kunnossa ja aivot toimivat normaalisti”, audionomi Juha-Matti Annala sanoo.
Sari Toivanen on huomannut yli 20 vuoden uransa aikana, että lähes aina apua haetaan liian myöhään. ”Apua lähdetään hakemaan kymmenen vuotta myöhässä. Monesti ikäihminen on jo itse tottunut vähitellen huonontuneeseen kuuloon ja lopulta haetaan apua, kun puoliso tai lapset käskevät”, Toivanen sanoo.
Usein julkisella puolella on pitkät jonot ja kuulolaitetta saattaa joutua odottamaan jopa vuoden hoitoon hakeutumisesta. ”Meille Toivon Kuuloon saa ajan nopeasti. Jos ei aina samalle päivälle, niin viimeistään seuraavalle. Me voimme auttaa asiakasta nopeasti ja jos kuulossa havaitaan heikennystä, kuulolaitteen saa heti mukaansa”, Sari Toivanen sanoo.
TOIVON KUULO
Kemin toimipiste
Valtakatu 25, 94100 Kemi
0400 212 689
Ma-To: 9-16 ja Pe: 9-15
Oulun toimipiste
Pakkahuoneenkatu 32, 90100 Oulu
0400 212 883
Ma 10-17, Ti-To 9-16, Pe 9-15
Toivon Kuulon verkkosivut: www.toivonkuulo.fi
