Osa 1: Ensimmäisenä Toivon Kuulossa minulle tehtiin kuulontutkimus, jotta kuulokojeet voidaan säätää tarkoin minun kuulon mukaan.
Phonakin lippulaivamalli nimeltä Paradise tietysti hivelee käyttäjäänsä mitä hienoimmilla ominaisuuksilla estetiikasta tai ergonomiasta puhumattakaan. Sain siis kokeiluun Phonak Audeo Paradise 90 pienet korvantauskuulokojeet, joissa kuuloke menee korvakäytävään tipillä.
Useamman sukupolven vanhemman mallin omistaneena ero on tietysti huima. Autoa laittaessani kotipihalla havahduin askeleisiin ja valmistauduin, että joku on aikeissa puhutella minua, mutta yllätyksekseni askelten äänet tulivatkin pihatien päästä jalankulkijan ohittaessa talomme.
Toisen kerran säpsähdin ulos tullessani, kun kuulin naapurini puhuvan jollekin hänen pihallaan. Oletin, että joku on vieressäni, kerta kuulin normaalin puheäänen niin selvästi. En tietystikään ole tottunut näin tarkkaan kuuloaistiin ja uskon, että moni joka on elänyt ilman kojeita liian kauan, ei edes itse tajua kuulonsa huonontuneen, mutta maailma avartuu, kun saa kojeet kokeiltavaksi. Itse olen pitänyt jos jonkinlaisia kuulokojeita jo 16 vuotta, eli niin kauan kuin vain jaksan muistaa. Tästäkin huolimatta jaksan aina yllättyä kuulokojeiden tuomasta avusta.
Aiemmin käyttämäni kuulokojeet ovat olleet paristokäyttöisiä, mutta nyt ensimmäistä kertaa olen saanut kokeilla ladattavia kojeita. Varaus riittää hyvin yhden päivän, jos toisenkin, mutta sitten tulee tuttu piippausääni ikään kuin paristot pitäisi vaihtaa. Koen, että ladattava versio tulee kätevämmäksi useimmille ihmisille. Se, että kuulokojeiden latauskotelo on otettava mukaan matkalle, voi olla joillekin miinus, mutta täytyy muistaa, että kuulokojeet säilyvät paremmin, kun niitä ei säilytetä likaisella pöydällä, vaan omassa rasiassa.
Bluetooth-ominaisuus on tervetullut lisä. Paradise-kojeen voi yhdistää kahdeksaan eri laitteeseen, joista kaksi voi olla aktiivisena samanaikaisesti. Aluksi tunsin itseni tulevaisuuden ihmiseksi, kun puhelimen ilmoitukset sekä soittoäänet tulivat bluetoothilla suoraan korvaani.
Minulle esiteltiin myös MyPhonak-sovellus, joiden ominaisuuksien ymmärtäminen voi viedä oman aikansa, mutta kojeet pelaavat mainiosti ilman sovellustakin, sillä kojeet osaavat ikään kuin muovautua maastoon, ja vähentävät melua ympäriltä automaattisesti. Harmi, ettei tällaisia ominaisuuksia ole ollut aiemmin minulla. Paradise-kojeet ovat automaattinen ja huomaamaton apuväline, mutta sovellus antaa lisämahdollisuuden muokata eri ääniä, ja säätää esimerkiksi melunvaimennusta. Halutessani voin tallentaa tekemäni muutokset yhdeksi ohjelmaksi, ja tarpeen mukaan myös laittaa sen päälle. Kuitenkin kuulokojeet sammuttamalla äänet palautuvat alkuperäisiin audionomin luomiin asetuksiin.
Yöksi kuulokojeet tulee aina laittaa lataukseen vähän niin kuin puhelinkin. Itsellä tulee joskus katseltua elokuvia tai sarjoja illalla vielä sängyssä. Viimeisenä ennen nukkumaanmenoa kannattaa siis laittaa kojeet lataukseen.
Phonak Paradise -kuulokojeet ovat jo nopean käytön jälkeen opettaneet minulle kuinka pienistäkin äänistä pystyy ottamaan paljon irti, ja olenkin alkanut huomaamaan, kuinka askeleet sekä kellon tikitys voivat olla ammentava kokemus. Ehkä kaikista pöyristyttävin asia on se, että olen kuullut ääniä asioista, joiden en edes tiennyt pitävän ääntä!
